Pukin kontissa

WTJ:n tilasin itselleni osoitteesta booky.fi.

Pitkät Savonian lusikat saatiin lahjaksi ja joululahjarahoilla ostettiin kaksi haaveissa pyörinyttä mustavalkoista Taika-mukia niille kavereiksi.

Poikaystävä sai minulta mm. Walls-luonnoskirjan. Kirjan tilasin myös osoitteesta booky.fi. Kirjan sivut ovat siis "seiniä" ja muita pintoja. Idean tähän sain Ikomilta.

Ja mikä parasta, sain lahjaksi myös salaman ja sitä apuna käyttäen olen tietysti kuvannut kaikki tämän postauksen kuvat! Vielä vaatii harjoittelua tuon käyttäminen, mutta jos jollain on antaa hyviä vinkkejä salaman kanssa kuvaamiseen, niin otan niitä mielelläni vastaan :)

Sytykeruusut

Ennen steariiniin upottamista, ruusuja oli yhteensä 12. Yksi ruusuista päätti kuitenkin hajota, kun kastoin sen toisen kerran steariiniin.

Yhteensä taisin dipata näitä punaisista ja valkoisista kynttilänjämistä sulatettuun liemeen neljä kertaa. Kastamisessa käytin apuna muovisia grillipihtejä. Lopuksi vielä lusikoin litkua ruusujen päälle.

En tiedä, miten ne käytännössä toimivat, mutta niiden tekeminen oli huippuhauskaa (vaikka olisinkin voinut hiukan paremmin valmistella työympäristöni, ettei steariinia olisi tarvinnut raaputella työskentelyn jälkeen irti vähän sieltä sun täältä...). 

Onkohan mahdollista, että steariinia voi tulla liikaa eivätkä ruusut syty kunnolla? 

Materiaalina oli siis kaksi 10 munan harmaata kennoa (+niitä kynttilänpätkiä) eikä kennoista jäänyt mitään käyttämättä.

Paketoin ne tuohon ruskealla paperilla päällystämääni laatikkoon ja vetäisin sellofaania ja kultanauhaa päälle. Sytykeruusut päätyivät tuliaisiksi joulunviettopaikkaamme.

Ohjeita:

Risulinnun pesässä

Sopulisiankantaa

Hukkapuikko

Ja ainakin näissä blogeissa 

olen törmännyt sytykeruusuihin:

Annan aarteet

Elämä on tässä

Pientä kivaa

Puikko hukassa

Lahjoja saatu ja annettu

Tänään tapasin Krissen. Krisse kirjoittaa blogissaan aiheesta kuin aiheesta. Kannattaa vilkaista. Krisse myös täytti lahjalistani ensimmäisen toiveen. Siispä kirja on minun. Olen niin onnellinen! Vaihtokauppana annoin paketin Marianneja.

Toisen lahjatoiveeni (jota ei kylläkään ollut listassa mainittu!) täytti rakas ystäväni. Meillä on kyllä joku telepaattinen yhteys tai jotain. Olen himoinnut tuota korua koko syksyn ja kuluneen talven, mutten tietääkseni ollut maininnut asiasta hänellä.

Kuva: amazon.com

Owl necklace energy helps you to connect with your inner wisdom and intuition. (squidoo.com) :'D

Tähän mennessä saadut lahjat ovat siis todellakin olleet juuri täydellisiä minulle. Kiitos!

Pehmoleluista...
Lahjoitin pehmot lopulta Pelastusarmeijan Joulupata 2010 keräykseen, sillä mistään neuvolasta tai päiväkodista en saanut lupaa viedä pehmojani heille. Pääsevät varmasti hyviin uusiin koteihin.

Hyvä Joulupukki...

Tässä olisi muutama toive:

1. Neulo. Virkkaa. Kirjo. Jämälangasta!
2. The Camera Lens Mug
3. Kameralaukku, jossa ei ole epäkäytännöllistä läppää sulkumekanismina, se on iso ja siinä on kiva kuosi. (Voin mä tommosen polaroid-kamerankin ottaa!)
4. MarMai kotiin kannettuna.
5. Salama.
6. Uusi kissojen raapimapuu. Palmu on hauska, mutta tolppa houkuttelee myös. (Ei olisi vaikeaa toteuttaa tämmöistä itse?)

Sitten voisit tuoda myös rahaa uuteen sohvaan ja isosta läjästä lankojakaan ei olisi haittaa.

Kätkö

Eräässä työhaastattelussa tuli puhetta pakkaamisesta. Siitä sain idean esitellä oman pikku neuroosini.

Kätkö (siistitty versio, kaapista löytyy lisää kuplamuovia ja muuta suojapaperia)

En tiedä mistä vuodesta asti olen säästänyt kaikki postin tuomat kulpamuovikirjekuoret ja lahjoista saadut kivat lahjapaperit sekä paljon kaikkea muuta hyödyllistä. Sellaista, mistä voi sanoa: "Tätä saattaa tarvita joskus." Olenhan minä tietysti hyvään mahdollisuuteen törmätessäni myös ostanut täytettä varastooni.

Lahjakasseja ja erikokoisia kirjekuoria.

Pakkaaminen on ihanaa! Voisin paketoida paketteja ja kirjeitä vaikka kuinka paljon.

Kätkö sijaitsee eteisen yläkaapeissa.

Sellofaanipötkön ja viiden lahjapaperirullan lisäksi kätköstä löytyy ruskea laatikko, joka sisältää lahjapapereiden palasia. Osa ruskean laatikon sisällöstä on löydetty mamman ullakolta.

Lahjapapereita olen käyttänyt myös kaikenlaiseen muuhunkin kuin lahjojen paketoimiseen. Esim. kalenterin päällystämiseen.

Valkoinen laatikko pitää sisällään läjän kirjekuoria, lahjanaruja ja muita koristeita. Lisäksi sieltä näyttäisi löytyvän myös yksi arkki pakettitarroja.

Joululahjojen yhteydessä kätköstäni on kyllä paljon iloa!

Jos jollain muulla bloggaajalla on vastaavanlainen pakkomielle, niin haastan teidät esittelemään pakkausmateriaalivarastonne.

Uusi osoite

Löytölaatikkoni on siirtynyt uuteen osoitteeseen:

http://www.loytolaatikko.com/

Ainoastaan osoite on muuttunut.
Kaikki muu on niinkuin ennenkin.
Myös vanha osoite toimii.

Minulle saa lähetettyä sähköpostia osoitteeseen

emmi@loytolaatikko.com

PS. Postaus kätköstäni tulee huomenna, sillä tämä loppuviikko onkin mennyt yllättäin kiireapulaisen hommissa.

Itse tehtyä postia

Viime viikolla eräs tulitikkuaskin saanut lähetti minulle vastineeksi palan itse tehtyä saippuaa.

Saippuassa on mustaherukkaa ja tuoksuna lime-sokeria. Hänen mielestään saippua ei tuoksu juuri yhtään millekkään muulle kuin saippualle, mutta mun mielestä siinä voi kyllä huomata vähän jotain muutakin tuoksua.

Itse en ole koskaan tehnyt saippuaa, mutta käytiin keskustelu siitä, kuinka vaikeaa on etukäteen suunnittella, millainen saippuasta lopulta tulee. Tässä visiona oli heleänvioletti ja tietty mahtavan tuoksuinen kuoriva saippua, mutta ominaisuuksista taisi jäädä jäljelle vain nuo kaksi viimeistä. Tuoksu on kuulemma ennen saippuaksi kovettumista paljon voimakkaampi.

Täytyypä ehkä joskus kokeilla itsekin.

Eilen odotti kynnymatolla myös toinen itse tehty posti. Tämä tuli Suomen rajojen ulkopuolelta Lontoosta.

Vielä en ole sille keksinyt paikkaa, mutta kiitos Anni!

Palikoista

Ystävälläni on tänään syntymäpäivä ja annoin hänelle lahjaksi korusetin. Korujen osat ovat samoja kuin viimeksikin. Valitsin keltaisen, koska se muistuttaa ystävääni.

Riippukorvikset ja sormus

Piirrokset on poikaystävän kynästä, sillä lahjan saaja on yhteinen ystävämme. Ja onhan mies paljon parempi piirtelemään kuin minä itse.

Kokonaisuudesta tuli mielestäni tosi hyvä!

Korvikset olivat ihka ensimmäinen riippukorviskokeiluni ja vähän prototyypeiltä ne myös vaikuttavat, mutta ensi kerralla menee sitten paremmin?

Hauska muki

Viime viikolla jätin opparini arvioitavaksi ja tänään olen saanut valmiiksi viimeisimmätkin koulutehtävät. Portfolion valmistuminen kesti kauan ja tätä nykyä olen aika taitava dymottaja!

Tällä viikolla jatkan mummonneliöpeittoa. Hain muutama viikko sitten äidiltä täydennystä jämälankoihin ja nämä langat pitäisi nyt riittää loppuun asti.

Pehmoleluille kodin löytyminen ei ole ollut helppoa. Porin ensi- ja turvakoti hukkuu pehmoleluihin enkä ole vielä yhdestäkään päiväkodista tai neuvolasta saanut lupaa tuoda pehmojani heille. Ovat kyllä olleet iloisia tällaisesta tarjouksesta, mutta eivät voi ottaa tilanpuutteen tai allergioiden vuoksi. Etsinnät jatkukoon, mutta ideat alkaa olla lopussa.

Blogissani on tulevalla viikolla luvassa ainakin erään kätköni esittely. Sillä välin, käykäähän osallistumassa hauskan mukin arvontaan:

The Dainty Squid: Giveaway!

Tulitikkutehdas

Maanantaina kiikutin postilaatikkoon viisi kirjettä: Joensuuhun, Ouluun, Karstulaan, Luopaan ja Espooseen.

Kirjekuoret ovat paperipusseja, joita olen saanut postikortteja ostaessani. Tuo päällimmäinen kuori on matkannut Hongkongista tänne Poriin eBayn välityksellä.

Kuorista löytyivät nämä:

Dymo-teksti on kirjoitettu tällä vanhalla dymolla.

Idea tulitikkuaskien päällystämiseen lähti alunperin tästä yhdestä askista, jonka poikaystäväni sai työpaikaltaan. Lisäksi tajusin, että meiltä löytyy kasa tikkuja ja askeja, kun tarvittiin niitä kerran skannattavaksi.

Osa läksiäislahjaa.

Tästä lähdin liikkeelle.

Annoin idean muhia ja kun päätin ryhtyä tuumasta toimeen, hain vielä ideoita Etsystä. (Mikään pieruhuumori ei tässä kohtaa tullut kyseeseen, vaikka sen sorttisia malleja Etsystä löytyikin paljon.)

Skräppipaperit, napit ja dymo-tarra löytyivät kaikki omasta takaa eikä mitään tarvinnut ostaa. Aloitin päällystämisen ja otin ensimmäisen askin käteeni, avasin sen ja säikähdin hieman.

Askin sisältä löytyi poikaystävän kätkö erilaisia ötköitä. Näitä on ehkä säästelty jonkinlaista graafista projektia varten :'D

Päällystin askit myös sisältä ja täytin lopuksi tikuilla. Toivottavasti vastaanottajat pitävät näistä yhtä paljon kuin minä.

Haastepostia!

Tänään postitin Haasteen tuloksena syntyneet viisi pakettia. Alla on vihjekuva siitä, mitä matkaan lähti.

Mistä pehmoille uudet omistajat?

Tällä viikolla vuokrasin kirppispöydän. Tavaraa meni sinne niin paljon, että nämä lapsuuteni pehmolelut eivät sinne mahtuneet. En haluaisi kuitenkaan heittää näitä menemään...

Osa veijareista meni pesuun, osa vielä odottaa pesua ja osa tarvitsisi neulaa ja lankaa.

Olisiko lukijoillani kokemusta, mihin hyväkuntoisia pehmoleluja voisi lahjoittaa?

Marraskuun löytöjä

Vanha Dymo

Tämä Dymo löytyi Forssan Maximumilta hintaan 20 senttiä! Olihan se pakko ottaa mukaan ja kyllä kannatti! Tästä tulee paljon sympaattisempaa ja persoonallisempaa dymotusta kuin esim. tästä lokakuussa hankitusta uudesta Dymosta. Tämän kanssa täytyy käyttää voimaa ja leikkuri ei leikkaa ihan parhaasti. Tällä voi myöskin kirjoittaa ainoastaan sanan kerrallaan, sillä välilyöntiä ei ole. Mutta ihana fontti korvaa pikkuviat.

Dymon liilassa osassa näkyy myös noita liimajäänteitä. Mua ärsyttää kirppikset, joissa on pakko käytää niitä viivakoodillisia hintalapputarroja, koska niiden irroittaminen tuotteesta on mitä vaikeinta! Jäljelle jää aina tuollaiset hirveät liimat ja on pakko kaivaa tärpätti esiin.

Iso ja pieni säilytysputki yht. 2,50 € / Hyllymeri.

Viirivehka ja juoru + kuvan ulkopuolella traakkipuun pentu.

Luokkakaverini muuttaa tammikuussa Madridiin ja minä kävin ostamassa häneltä leivänpaahtimen ja kaupanpäälle sain muutaman huonekasvin. Katsotaan, saanko pidettyä niitä hengissä talven yli, kun ei mulla mitään kasvivaloja ole.

Suosittelen Porin Syöpistä

Satakunnan syöpäyhdistyksen kirpputorilta tuli taas tehtyä mahtava löytö! Syys-/talvitakin yhdestä taskusta puuttui nappi, mutta muuten se on moitteettomassa kunnossa. Haluankin nyt esitellä yhden Porin parhaimmista kirppiksistä.

Takki 3,80 € / Fiinitori eli Syöpis.

Hinnat täällä pikkukirppiksellä ovat kohdillaan. Hintalappuja ei ole missään, vaan yleisesti ottaen esim. t-paidat ovat kaikki saman hintaisia. Yleensä tietyn tuotteen hinta selviää parhaiten henkilökunnalta kysymällä.

"Mitä tää paita maksaa?"

"Hmmm... Se on Marimekkoa, niiiiin... yks euro!"

Ei siis tarvitse pelätä, että hinta olisi päätä huimaava. Jos tuntuu, ettet ole valmis maksamaan 2 euroa hameesta, jonka vetoketju on rikki, on viisainta avata suunsa ja tinkiä.

Takkini kohdalla myyjä sanoi hinnaksi neljä euroa, mutta kukkaroni pohjalta löytyi vain 3,80 €. Ei ongelmaa! Usein tällaisissakin tilanteissa myyjä on tyytyväinen ja 20 sentin puuttuminen ei haittaa.

Tavara ei tältä kirppikseltä lopu koskaan, vaikka sitä myydäänkin halvalla. Tilat ovat ahtaat, mutta tavaraa on laidasta laitaan. Pentikin kulhoja saa kahdella eurolla ja kravatin muutamalla kymmenellä sentillä. Jos etsii esim. naamiaisasuja tai vaikka suksia kannattaa suunnata Syöpikselle. Täältä löytyy myös huonekaluja, leluja, silmälaseja ja matkalaukkuja. Parhaimmat löydöt tekee penkomalla ja sukeltamalla yhä syvemmälle tavaroiden sekaan.

Seuraavaksi kun poikkeat Porissa Yyterissä tai Jazzeilla ja mielesi tekee kiertää pari kirppistä pistäydythän Syöpiksellä. Syöpis ei näytä ulospäin kovinkaan houkuttelevalta, mutta sisään kannattaa silti poiketa. Syöpis sijaitsee aivan linja-autoaseman nurkilla eikä rautatieasemaltakaan ole pitkä matka.

Alla olevassa kuvassa näkyy Syöpiksen takana tuo valkoinen kerrostalo. Sieltä löytyy toinen suosikkini suuri itsepalvelukirppis Hyllymeri. (Täältä löytyy Porin muut kirppikset.)

Kuva: Google Mapsin Streetview

Kuva: Google Maps

Fiinitori

Kiertokatu 13

28130 Pori

ma-pe 10-17, la 10-14 

Mitä kirppistä sinä suosittelet?

Legopäät

Päätin testata allergisuuttani Etsystä tilaamilleni korunosille. 

Chaplin ja aurinkolasipää.

Palikat on liimattu sormuspohjaan pikaliimalla.

Kaikki Lego-osat tilasin Pii Poosta ja eihän se tilaus ihan nappiin mennyt, sillä viikon verran jouduin tilaustani odottelemaan. Kun kyselin, miksi kestää, sain vastaukseksi, että lähetykseni lähettäminen oli myöhässä LEGO-rakennustapahtuman järjestelyjen vuoksi. Mitään hyvitystä en saanut enkä pyytänyt. Mutta ainakin kaikki tilaamani 62 palikkaa pääsivät lopulta perille!

Etsytä tilasin siis kaikki korunosat yhdeltä myyjältä. Nappi- sekä vielä käyttämättömät riippukorvikset ovat nikkelittömiä ja sormuksia tilasin kolmenlaisia: nickle free rhodium finish, silver finish ja rhodium finish. Hopeista olen ehtinyt kokeilla eikä se ainakaan aiheuttanut minkäänlaista reaktiota (toisin kuin Kooky Gemsin nikkelittömän sormuksen sisältämä jokin toinen metalli värjää heti sormeeni vihreän renkulan). Nappikorviksista en myöskään saanut allergista reaktiota.

Eivätpähän huku toisistaan!

Vielä on suunnitelmissa tehdä tämänkaltainen kokeilupari. Näitä korunosia tulen hyödyntämään myös joululahjoissa.

Etsystä on vielä tulossa myös toinen tilaukseni, mutta se on ollut matkalla jo kuukauden :(

Pöllökvartetti

Pyysin miestäni taiteilemaan mulle pöllön. Sain ensin yhden pöllön ja olin siitä tosi innoissani. Myöhemmin sainkin sitten neljän pöllön sarjan samasta pöllöstä, eriväreissä tosin. Heti pöllöt nähtyäni päätin, että niille on saatava kehykset.

Pöllöt. Spraymaali ja tussi. (A4 x 4)

Kellarista löytyikin läjä erilaisia kehyksiä: kolmea erilaista mallia, kaksi mustaa ja kaksi ruskeanpunaista. Ruskeanpunaiset piti tietysti maalata spraymaalilla mustaksi, sillä mustat kehykset tuntuivat sopivan tähän sarjaan kivasti. Onhan musta muutenkin melko helppo valinta kehyksen väriksi. Valkoinen ei tulisi ikinä kuuloonkaan, kun seinätkin on niin valkoiset.

Kehykset odottelevat uutta maalipintaa.

Tämä on siitä hauska nelikko, että pöllöjen järjestystä suhteessa toisiinsa voi muutella, samoin kuin koko asettelutapaa. Joskus nämä olisi kiva kiinnittää seinään vaikka päällekäin.

Kiitos Annika!

Annikan Sweet things -blogissa oli arvonta ja sainkin tänään postissa aika söpöjä juttuja!

Kiitos Annika, ilahduin kovasti postista :)

Sitten vielä, pöllöfanit huomio! 

My Owl Barn

Mummonneliöitä on 110. Kuinka paljon mahtaa olla tarpeeksi?

(Pöllö-blogista vinkkasi Katie.)

92 x neliö

Opinnäytetyö tuli "valmiiksi". Mummonneliöpeitto ei ole ihan vielä edes lähes "valmis". Neliöitä on 92, joista 87 on pääteltyjä.

Kukan päädyin pipoon 

kiinnittämään ja kaveriksi 

ompelin napin.

Kukkarusettipalmikko-pipo

Tässä on ensimmäinen koskaan omaan käyttöön tekemäni pipo. Sukkien tavoin myös pipot on ja tulevat jatkossakin olemaan äitin tekemiä.

7 veljestä Raita Anttilan poisto-korista.

Palmikkoneuletta tein myös ensimmäistä kertaa ja aika kivaa oli! Luulin, että kestäisi kauan saada tämä valmiiksi, kun pitää jotain erikoisuuksia vääntää, mutta nopeastihan tämä tuli.

Inspiraation ja ohjeen löysin Raverlyn kautta, mutta ohje on Novitan. Sitä tietysti sovelsin sitten oman maun mukaan. Silmukoita omassa pipossani on 114 ja tein sen melkein kokonaan pyöröpuikoilla ja yhdellä sukkapuikolla. Myös jakolasku tuli silmukkamäärää pohtiessa hyvin kerrattua!

Lankaa meni yhteensä 100 grammaa.

Aluksi piposta tuli omaan makuuni liian jätkämäinen (ainakin edestä näytän ihan kovikselta), joten tyttömäisyyttä lisäämään virkkasin kesällä lainaamastani Joka tyypin virkkauskirjasta löytyneellä ohjeella kukan. Kukasta ei kuitenkaan tullut mielestäni tarpeeksi iso, joten neuloin vielä ainaoikein-neuleena rusetin.

Inspiraatio rusettiin Googlen kuvahaulla: Craftster

En ole vielä päättänyt kumman kiinnitän tuohon pysyvästi. Kukastakin tuli oikeastaan juuri sopiva. Ehkä voisin vielä jonkun napin kiinnittää siihen...

Kyselisin silti, että osaako joku neuvoa mua? Olisin halunnut tehdä kukan, jossa olisi ollut terälehtiä kolmessa kerroksessa. Tuo toinen kerros noita terälehtiähän on hiukan noiden ensimmäisten takana. Mihin se kolmas kerros laitetaan? Voiko sillain edes tehdä?

Tässä vielä suora linkki vuosi sitten tekemääni ensimmäiseen pipooni. Tupsupipo.

Linnusta sukat

Ohjeen miesten sukkiin otin jostakin Novitan vyötteestä. Sama ohje löytyy myös Novitan sivuilta ja Novitan kuvallisesta pdf-ohjeesta. Kärkikavennukset aiheutti mulle hetkellisen käsityömasennuksen, mutta sitten ryhdistäydyin, purin ja onnistuin!

7 Veljestä Linnut - Sinisorsa + Pinni

Opittua:
1. Älä aina usko ohjetta = aloita kärkikavennukset ennen pikkuvarvasta (ainakin näissä sukissa).
2. Varren joustinneule (2o 2n) on neljällä jaollinen, joten 50 silmukan sijaan luo 52 silmukkaa.
3. Muista hyvä työskentelyasento tai muuten seuraa järkyttävä niska-hartia -kipu.

Ainakin Annin blogissa oli tehty sukat samasta langasta.